Sälinkään kartanon historia
Linnaisten kartanon omistaja Hans Henrik Stjernvall osti koko Sälinkään kylän vuonna 1805 ja hän perusti Sälinkäälle sivukartanon. Kartanon historia on ollut vaiherikas. Vuodesta 1978 kunta vuokrasi kartanon kyläläisten perustaman Sälinkään kartanoseura ry:n käyttöön.
Vanhin tieto Sälinkään kylästä löytyy vuodelta 1458, jolloin käräjillä määriteltiin kylän rajoja Mäntsälän ja Kaukalammin suuntaan.
Vuonna 1606 kuningas Kaarle IX lahjoitti kiitollisuuden osoituksena henkensä pelastamisesta tiluksia mm. Sälinkäältä ratsumestari H.Wreden leskelle Gertrud von Ungernille. Kun Wrede vuonna 1706 myi Frugårdin, irtautui Sälinkää yhteydestään tähän kartanoon, ja se liitettiin Vanajassa sijaitsevaan Harvialan kartanon alaisuuteen. Linnaisten kartanon omistaja Hans Henrik Stjernvall osti koko Sälinkään kylän vuonna 1805 ja hän perusti Sälinkäälle sivukartanon. Kartanon perustaminen muutti kylän asutussuhteita merkittävästi Stjernvallin lisätessä torpparien määrää. Ilmeisesti hän käytti maailmaankarttaa apunaan, kun määräsi eksoottisia torppien nimiä: Mekka, Berlin, Medina, Kairo, Kaanaa, Betlehem..
Luutnantti Stjernvall ei kuitenkaan pitänyt uutta kartanoaan viittä vuotta kauempaa, vaan hänen sihteerinsä H.J.Sohlberg osti kartanon vuonna 1810. Hän rakennutti kartanon nykyisen päärakennuksen arviolta 1830-luvulla. Alun perin kartano lienee ollut matala, nelilapekattoinen empirerakennus. Kartanoiden säätykierto avioliittojen tai sukupolvenvaihdosten kautta toteutui harvoin joustavasti, niinpä Sälinkään kartanokin myytiin eri vaiheiden kautta uusille sijoittajaomistajille, ensin kauppias Emil Pentzinille (1891-1903), jota pidettiin hyvänä torppari-isäntänä ja sitten liikemies Feodor Terichoffille. Hän aiheutti ankarilla vaatimuksillaan torpparilakon 1906. Lakon tilanne kärjistyi häätöihin, jotka kumottiin hovioikeuden päätöksellä vasta vuonna 1909. Terichoff vuokrasi torppariongelmien vuoksi kartanon samana vuonna 10 vuodeksi, mutta jo lyhyen ajan jälkeen myikin kartanon puutavarayhtiö August Eklöfille joutuen maksamaan vuokraajalle isot korvaukset sopimusrikkomuksesta. F.Terichoff muutti omistamaansa Thorsvikin kartanoon Kirkkonummelle.
August Eklöfin poika Harald ryhtyi toimiin 50 etäämmällä sijaitsevan torpan muuttamiseksi itsenäisiksi tiloiksi. Hän ilmoitti myyvänsä ne silloisille torppareille tai muille halukkaille. Kymmenkunta pientilaa siirtyikin alustalaisille, mutta lopuista käytiin pitkään kauppaa ostajien vähävaraisuuden vuoksi. Valtio osti myynnissä olleet tilat, jotka vuonna 1915 luovutettiin viljelijöille 38 vuoden aikana suoritettavia vuokria vastaan. Rahanarvon aleneminen laski tilojen hintoja, ja niin vuokraajat saivat jo 13 vuoden kuluttua ostaa tilat itselleen. Kartanolle jäi vielä 2032 ha maita.
Kartanon pihalla on vuonna 1983 pystytetty komea Torpparimuistomerkki, joka kertoo kartanon historiasta. Siihen on koottu kiviä 124:stä kartanon torpan pihasta.
Vuoden 1940 pika-asutuslain ja vuoden 1945 maahankintalain seurauksena maita määrättiin luovutettaviksi siirtoväen lisäksi mm. perheellisille rintamamiehille sekä sotainvalideille, -leskille ja -orvoille. Kartano menetti käytännössä kaikki maansa, ja Mäntsälän kunta osti päärakennuksen puistoineen. Sälinkään kartanoon sijoitettiin vuonna 1940 talvisodan vuoksi Kannakselta Tyrväälle siirretty Uudenkirkon lastenkoti, jonka nimi muutettiin 1946 Mäntsälän lastenkodiksi. Kyseisen vuoden aikana laitoksessa oli 50 lasta. Henkilökuntaa oli 6 johtajatar ja apulaisjohtajatar mukaan lukien. Lapset osallistuivat kaikkeen toimintaan kykyjensä mukaisesti; niin kasvimaan hoitamiseen, marjojen poimimiseen kuin pöytien kattamiseen ja siivoamiseen. Puistikko ja järvenranta tarjosivat ajanvietettä kaikkina vuodenaikoina. Vierailuajat olivat keskiviikkoisin ja sunnuntaisin.
1964 lastenkodin paikkaluvuksi vahvistettiin 25 ja henkilökunnan vahvuus oli 13 ihmistä. Lokakuussa 1976 Mäntsälän lastenkoti suljettiin, ja siellä olleet yhdeksän lasta sijoitettiin yksityiskoteihin.
Kartano oli myynnissä, mutta kunta luovutti vuonna 1978 sen kyläläisten perustaman yhdistyksen Sälinkään kartanoseura ry:n käyttöön 50 vuodeksi yhden markan vuosivuokraa vastaan.
Lähde: Mäntsälän historia I 1991, Mäntsälän historia II 1993 ja Mäntsälän historia III 1997
Klikkaa kuva isommaksi, näet myös kuvatekstit.
